5/27/2020

AINA NÄITÄ UUDET TUULET BLAABLAA, TÄLLÄKERTAA UUDET KUJEET

NONIIN JA MOIKKA VAAN PITKÄSTÄ AIKAA!
Ompa tosiaan ehtinyt muuttua monenmoista tässä kuukausien aikana.. Tämmöstä tämä on ollu jo vuosia mutta edelleen elossa sekai se on pääasia vai mitä. Keiteleen kuntoutusjakso meni vituiksi mutta ei se haittaa ku se käänne muutti monta muutakin asiaa, hyvällä tavalla.


tässä me, alkukesän parhaimpia reissuja <3



28/05/2020
 SIIS MÄ IHAN OIKEESTI EKSYIN KUOPIOON ASUMAAN.... JA NYT KUUKAUSI PARI KOLME ETEENPÄIN TILANNE:
-"suuret tunteet" ovat nyt yhtäkuin entiset tunteet, lyhyesti sanottuna siitä hommasta eli eteenpäin. Jouduin tosissaan tekemään töitä että en seonnut tänne tuossa pahimpina aikoina mutta on mulla täällä silti niin mahdottoman paljon hyvääkin, tullut välillä ihan tyhjästä <3 ja onhan mulla ensimmäistä kertaa aikoihin jo oikeesti lähempänä ku ennen se elämä mitä oon etsiny.  (mulla on asiat nyt aika hyvin, parempaa on silti edessä ku jaksaa vaan vähän panostaa.)



<3 fiilistelyy






1/30/2020

HERÄTYS ELÄMÄÄN



Tosi pitkä tauko täältä mut nyt pakko tulla purkaa ajatuksia.. Eli oon toivottavasti vikaa kertaa heränny tähän elämään ja siihen mitä oikeesti elämältä haluun. Kävin sairaalassa pikku 2vk:n reissun ja sieltä LUOJAN KIITOS pääsin tänne keiteleelle, päihdekuntoutukseen. Pitkä ja kivinen tie päästä eroon entisestä elämästä ja itestä. Pahimmat olot varmaan on jo ohi, toivottavasti! Oon kyllästyny niin vittu kaikkeen kamaan liittyvään, tosin ilman rauhottavia ja hermosärkylääkkeitä tällähetkellä en varmaa pärjäis, tai ainakaa näin hyvin. 

Täällä on helvetin hyvä porukka ja vertaistuen merkitys on ihan älytön, hyvällä tavalla. En haluu missata enempää aikaa ja kokemuksia elämässä. Arki tuntuu normaalilta täällä enkä tiedä missä oisin jos en ois päässyt tänne.. Kerenny toilata liikaa, olla kusipää, hankkia huume velkaa, kusettanu läheisiä ja vähemmän läheisiä.. Tää kaikki tulee tsunamin lailla päin näköö ku kemikaalit kropasta ja päästä rupee pikkuhiljaa katoaa. 


Sen verran kusessa sitä on ollu ja huonos kunnos niin hyvin herkästi romahtaa ku käydään juttuja menneistä läpi.. Mut jos jotain positiivista niin en oo ihan syrjäytyny täällä vaan avoimesti puidaa asioita muutaman saman henkisen tyypin kanssa. Oma hyvinvointi niin fyysisesti ku psyykkisesti on ruennu kiinnostaa eikä oo enää hällä vitun väliä fiiliksiä, vaikka muutamia ylilyöntejä tähänki lyhyeen aikaan on mahtunu...

Tulevaisuus... No, kuntoutussuunnitelma tehtiin tänään ja en oo "kotiutumassa" ihan hetkeen ja alotan subutex korvaushoidon. Jakaa varmaan mielipiteitä, mutta jos se mut pelastaa ns. kadulta niin helvetti, toivoo on. 


Ehkä myöhemmin enemmän asiaa mut tälläkertaa tähän jää, ei mopolla mahottomia. Tsemii mulle ja kaikille päihdeongelmista kärsiville!

PS. PERHE ootte tärkeitä ja anteeks kaikesta <3


10/30/2019

1.0k048dst



















kuvii viimeisen parin kolmen viikon ajalta. 

On kyllä muutosta edelliseen, millompa tää tasasta ois tää elämä. Jätetään tämä kuvapainotteiseksi tällä kertaa. 

Bye!! 

10/09/2019

TOIVOMUSKAIVOON KOLIKKONI HEITIN, EN USKO ENKELEIHIN MUT USKOISIN MEIHIN


MEKKO PÄÄLLÄ LÄHDIN LAUANTAI ILTAA JUHLISTAAN.. kotona yksin.

nääki on näitä...





*tässä pitäisi olla tekstiä mutta sanat hukassa, niinku itse blogaaja.*
.... jatkan myöhemmin




kuvan oton jälkeen mietin PITKÄSTÄ aikaa omasta naamakuvastani et jumaliste ompa onnistunut ja aito samaan aikaan.. itserakasta hahhah.

UUTISIA UUTISIA
Mun elämässä kaikki tilanteet muuttuu niin nopeesti ja joka postauksessa tyyliin kerron kaiken muuttuneen edelliseen verrattuna esimerkiksi ja nyt mä en edes halua muistaa viime postausta koska haluan kertoo rehellisesti mitä mun mielessä pyörii ja elämässä tapahtuu. En siis ehkä ihan kuulustelutasolla ala jakamaan kaikkee. :dd Linnaleski ei enää ole termi joka mua kuvaa, tavallaan. Tottakai tahdon auttaa ja olla ystävä ja käydä näkemässä mut aika mitä oltais loppujen lopuksi jouduttu erossa olemaan olis ollu mulle liikaa. Mut ystävänä välitän edelleen. No tapahtu sitä jotain todellakin mulle odottamatonta...  JOKU NORMAALI (tarkoitan tällä siis hyvää, en pahaa KETÄÄN kohtaan) eli tapasin miehen, joka elää normaalia arkea ja meidän ensimmäisestä tapaamisesta asti oli jotain ilmassa mitä en vieläkään ymmärrä vaikken oo varma onko mitään meitä enää tai just nyt tai tulevaisuudessa, elän vaikeeta aikaa.. sillä mä oon koittanu irrottautuu bubresta täysin ja sit mun on tottakai ollu pakko jättää iso osa mun elämään kuuluvista ihmisistä ulkopuolelle ihan itsenikin takia ja sen että voin joskus vielä sanoa että onnistuin. Tää ihana nuorimies on pitänyt musta huolta ja siitä myös että mun on hyvä olla.. toki mun jännitys on jotain hirveetä ja suurta koska en oo kokenu tällasta varmaan 6 vuoteen.. Näköjään se mitä oon menneisyydessä tehnyt ei loppujen lopuksi mua määritä eikä kerro alkuunkaan siitä kuka mä olen!! No baby steps mennään ja jos ei tällähetkellä suurempaan pystytä, ystävän sain elinikäisen, se on varma! <3

KOTI JA ASUMINEN
- Mä oon saanut siis asunnon ylivieskasta, en oo viettänyt siellä öitä juuri yhtään ja yksin tainnut olla max 2 yötä, en vaan uskalla. Tonin luona me ollaan oltu aika pitkälti pian kolme viikkoa mut tottakai välillä omakin aika tulee tarpeeseen.
MITEN KULUTAN AIKAANI 
- Tonin luona mun vapaa-aika on netflixiä, lenkkeilyä tutuilla kaduilla ja kujilla ja sit tottakai arjen askareissa auttaminen ja eniten rakastan tiskaa ja pestä pyykit ennen tonin töistä paluuta, tunnen itteni hetkittäin hyödylliseksi.. nään mä välillä ystäviä ja yhtä tosi tärkeää ystävää suhteellisen useasti koska mulla on tarve kertoa ja tulla kuulluksi ja huomatuksi myös ns. suhteen ulkopuolella, terveellä tavalla siis. 
VAIKEIMMAT ASIAT JOTKA OLEN SELÄTTÄNYT HILJATTAIN
- no ehkä mä pääsin 2kk stressanneista kela ja työkkäriasioista nyt vapaaksi enkä mieti niitä joka hetki. Tässä noin kolme viikkoa sitten mä kävin pohjalla samoinkuin eilen, mä hain apua ja lähetettä psykiatriselle osastolle enkä päässyt mun päihdetaustan takia, älytöntä, eikö toipuva nisti ole avun arvoinen vaan pohjasakkaa, mä tarvisin niin paljon tukea ja yhteen tai kahteen mulle lähimpään ihmiseen en voi turvautua vaan on opittava itsestäni asioita ja myös tajuamaan mitä mun tutuksi tulleet toimintamallit aiheuttaa mulle kerta toisen jälkeen.. MUTTA TÄNÄÄN PÄÄTIN että asiaan tulee muutos ja mä alan miettiä asiat ensin oman TERVEYDEN kannalta, en hyvän olon tai oman hyödyn vaan sen mukaan mikä tekee mulle hyvää..

Jatkan myöhemmin, koneesta loppuu akku. Tulipas tuossa jo jotain sanottua, mut vielä yks... Mä jään kaipaamaan yhtä osaa mun elämästä liikaa.. enkä tiedä miten suuresti se muhun loppusissaan tulee vielä vaikuttamaan... Irti päästäminen ei ole aina helppoa.



tää on oikeesti ihan hirvee kuva mun osalta ja ehkei niin onnistunu muutenkaa mutta meidän eka yhteiskuva joten se saa kelvata. :p saanko esitellä.. mulle lyhyessä ajassa todella tärkeäks tullu heebo. <3 

musta tää on vaa niin hellyyttävä kuva :3

en muista koska mun aivot ois saanu samallai tuulettua ja nosti mielee muistoja joita en kuvitellu ikinä enää muistavani, mä huomasin tuon lenkkeilyn aikana useasti hymyileväni ihan ilman syytä ja tunsin olevnai onnellinen hetkittäin.. 

9/22/2019

NIIN TUTTUU ON MULLA MENNÄ JA TULLA

Kuuluu ihan hyvää kai, vai kuuluuko sittenkään..

Monta kertaa lähdin pois, monta kertaa palasin aina juoksuaskelin, tänään kuljen hitaammin..

Linnalesken elämä on haastavaa monellakin tapaa ja varsinkin nyt mun tilanteessa. Oon totutellut elämään ja tähän paska arkeen ihan yksin, ilman ketään.. Rehellisesti sanottuna on vaikee kuvitella tää palapeli kasassa parin viikon päästä päät selvänä asiat balanssissa? No vaatii aika vitusti. Mut jos meitä tosissaan on kaks, sitähän ei tiedä miten hienosti asiat vielä on vaikka parin kuukauden päästä. =) Odottelua... enää muutama hassu päivä tai viikko.

No vähän lisää siitä mitä mun arki on: VAPAA KRIISEISTÄ (tavoite)
-Mä meen, millon missäkin seurassa missä ikinä aikaa tapetaan, yöt menee siivillä siinä missä päivätkin, sit tulee seinä ja lukittaudun moneks päivää kotii puhelin kii, en halua nähdä ketään, hyvä jos itteä kärsii peilistä katsoa. Mahtaa olla monella sama homma jos meno yhtä vitun vatovitunlogo. Tiiättehän? No MÄ EN OLE YLPEE tästä tilanteesta missä nyt oon, ihan itse järjestänyt itselleni tän, mutta jos kaikki menis niinku elokuvissa niin jättäisin kaman, menisin hoitoon, siis me yhdessä mussukan kaa mentäis, pääsisin kuiville, saisin perheeni ja ystävät takas ja pitkän kuntoutumisen jälkeen olisin ehkä jossain duunissa enkä rypemässä himassa sängynpohjalla paskaa elämää tukka takussa, jotain nyyhkybiisejä luureissa pelkkiä toiveita vaan. Mä Tiedän, tää on varmaa tosi vaikeeta luettavaa siis meinaan että selkoteksti on ainakin hakusessa. Mut nyt musta vaa tuntuu et sanottavaa on ja mielenpäällä paljonki juttui mitkä haluisin jakaa kaikille ihan vaan huviks, ja te jotka luette tätä ootte malluvihaajia todennäköisesti. En siltikään jätä paskaa sanomatta vaikka kaikkea tätä voidaan käyttää mua vastaan, tietäkää et oon paskana mut antakaa mun olla niin paskana vaan! Mä laitan typerän sydämeni tähän tekstiin, niin saatte tietää mikä on mun totuus, sori ku en osaa teeskennellä hymyä. :) Typerä sydän.

Ellinoora - Bäng Bäng               (ihan parasta, volumet katossa klo 6:03 hups)


Yritän vielä.. Eli siis pari viikkoa sitte mä sain asunnon Ylivieskasta, ja ihan kivan asunnon sainkin, pelkään vaan että tänään saan sen ikävän uutisen kelalta, ettei mulle makseta tukija syystä jos toisesta. Mut asunnottomaks mä en rupee enää, en helvetissä. Niin ja tosiaan odotan mun kultaa vankilasta vapautuvaks parin viikon päästä ja yhdessä ollaan puhuttu ja tavotteita on tulevaisuuden suhteen ja siihen ei kuulu kama, eli.. työmaa on aika helvetinmoinen varsinkin jos ei ulkopuolista apua saa. Sitä mä yritän tänään selvittää mitkä mahikset meillä on päästä katkolle jne. On kuitenki jotain, ei ihan tyhjää tulevaisuudelle, vai mitä? Ketään pitkin et voi itseesi matkustaa, sanottiin jossain biisissä, mut mä oon sen tehny ja nyt oon pari kuukautta ollutki itteni kans tosi pohjalla ku en oo yhtää tietonen enää siitä kuka tai mikä oon. Mun täytyy sitä selvittää ja ihan yksin, en voi turvautua kehenkää toiseen mutta kyllä mä uskon et siitä apua on että meitä on kaks samassa veneessä..?

Ikävä on.. Linnaleski sana tavallaa tuntuu omalle kohdalle tyhmältä, valehtelisin jos väittäisin että olisin ajatellu järjellä tämän erossa olon aikana mun tekemisiä, vituttais kai se jos ite ois samassa tilanteessa, kiven sisällä ja kykenemätön tekeen asioille mitään. Huhhuh... Mietintämyssy päähän ja kynä käteen.. Anteekspyynnön paikka. Niin hänelle ku mulle itellenikin. Ja perhe. Anteeksi. Mä ikävöin aikaa ku oltiin vielä yhtä, ei erillään. <3

7/23/2019

KIITTÄMÄTTÖMYYS ON MAAILMAN PALKKA


"Ne kysyy mitä maailma maksaa?" ... niin sanokaapa se. Vähän on kalliiksi tullu ja omat idiootit valinnat mut luoja onneksi mun intuitio jo pitkään varotteli ja järkeeki vähän jäljellä tais olla niin eipähän oo menettäny ihan vitun kaikkea mitä elämääni ehtiny saada. Olkaa hyvä, jatkakaa mutta minut voi ottaa laskuista pois mulla on muitaki suunnitelmia ku pilaamalla pilata loputki vähänen. Pakko avautua mua niiiiiin vituttaa kaikki omahyväset paskiaiset jotka käyttää hyväkseen kaikkea ja kaikkia joista voi vähänkää hyötyä. Plus ei vittuakaan kiinnosta kenenkään muun asiat ku omat ja neki sitte ku on senverran syvällä suossa että pakko vetää muutkin sinne mukaan, onhan se nyt perseestä yksin olla pohjalla? Hohhoi ja sitä rataa. Kiittämättömyys on maailman palkka!! ja siinä vastaus kysymykseen tekstin alussa. 

No jos nyt jotain positiivista niin oppirahoja on maksettu ja voi vähä viisaampana talsia tässä loskassa eteenpäin. Tänään ja huomenna ja jokaikinen päivä tästä hetkestä eteenpäin mä en anna kenenkään kävellä mun yli tai antaa minkään valtakunnan kusipään päästä mun ihon alle. Se hyvyys minkä voin itestäni antaa muille on nyt melko kortilla ja harkiten valikoitu ne ketkä ansaitsee siitä siivun itelleen saada! Onneksi niitäkin silti vielä on, vaikka hetken toisin ehdin ajatella. Kiiitos kaikesta, hyvästä ja pahasta ja varsinki siitä että nyt ymmärrän ketkä ei todellakaan oo mun arvosia piste. Pari hyvää ihmistä on parempi ku tusina kusipäitä, jep. 



4/20/2019

LINNALESKI, JÄLLEEN

IKÄVÄ. ja vihainen myös, minkäs teet. 
Vankilassa molemmat, mä kotona se siellä.

kun kaikki oli vielä hyvin ja olin kuivilla vaikka vähä lihava.
noi ajat takas kiitos. Voishan se nyt olla aika! Tukee tarvii enemmä ku aikohi. mut ketä mua auttaa ku ei ees paikallinen sairaanhoito tai muut.

haluun olla onnellinen mut nyt oon pelkkä haamu joka kulkee ilman päämäärää

elämä auta mua. oon loppu.

4/05/2019

MUUTTO SUORITETTU JA MELKEE PUTKEEN KAIKKI MENNYKKI



Mistähä sitä vittu alottais?? Huhhuh ei voi kyllä olla niin rehellinen ku tekis mieli. Onhan tämä kuitenkin julkinen sivu ja pian loukkaan jotakuta syvästi sanomalla olen rikki. Ku yks anteekspyyntö oikeista asioista oikein sanottuna = totuus ja nöyryys) riittäis hyvin. Mutta no mennään näillä. Iha ok päivä tästä sitten loppujenlopuks kuitenki tuli ja kylässä kävi ozee, viimeks katkolla nähtii ja nyt oli jees viettää aikaa porukalla. Purkaminen tavaroista suju nopeesti ku ite tekee eikä keskity ylimääräsee. Kysymys: oletko Niina onnellinen? N: hmm no kai sitä.


ozee tuli käymää tänää, oli hauska nähä sitte viimekerran! 


KUULUMISIAKI VIEL ELÄ VIE LOPETA:
No oikeesti ei mulla mitää kummempia, perhettä vitun kova ikävä. Olisin halunnu mennä sinne nyt koska ensvkl yritän katkolle, yksin vaiko ei? jää nähtäväks mut mä en jätä mun elämää elämättä - en menetä mitää jos yritän
korkeintaa kaiken


ARSKA PAISTO NIIN KYLLÄ KELPAS

Niin, aina sieltä kuoren alta joku muu löytyy ;) harva sitä näyttää vaan mitäpä tätä peitteleen, niin on nätisti rapattu ruvelle ja niin edellee.


sanokaa mistä vitusta tää tähä tuli?

Vika muuttokuorma meni jäbien kaa junalla ja siit kilometri vitun kalliilla taxilla. Enivei homma done ja vois vetää vaik sen kunniaks kylymän jaffan!

ja lopuksi sitte kuva kaikkien rumien sanojen ja ajatusten päätteeksi tämmönen trying to be cute. ei muistella pahalla <3

AINA NÄITÄ UUDET TUULET BLAABLAA, TÄLLÄKERTAA UUDET KUJEET

NONIIN JA MOIKKA VAAN PITKÄSTÄ AIKAA! Ompa tosiaan ehtinyt muuttua monenmoista tässä kuukausien aikana.. Tämmöstä tämä on ollu jo vuosi...