10/09/2019

TOIVOMUSKAIVOON KOLIKKONI HEITIN, EN USKO ENKELEIHIN MUT USKOISIN MEIHIN


MEKKO PÄÄLLÄ LÄHDIN LAUANTAI ILTAA JUHLISTAAN.. kotona yksin.

nääki on näitä...





*tässä pitäisi olla tekstiä mutta sanat hukassa, niinku itse blogaaja.*
.... jatkan myöhemmin




kuvan oton jälkeen mietin PITKÄSTÄ aikaa omasta naamakuvastani et jumaliste ompa onnistunut ja aito samaan aikaan.. itserakasta hahhah.

UUTISIA UUTISIA
Mun elämässä kaikki tilanteet muuttuu niin nopeesti ja joka postauksessa tyyliin kerron kaiken muuttuneen edelliseen verrattuna esimerkiksi ja nyt mä en edes halua muistaa viime postausta koska haluan kertoo rehellisesti mitä mun mielessä pyörii ja elämässä tapahtuu. En siis ehkä ihan kuulustelutasolla ala jakamaan kaikkee. :dd Linnaleski ei enää ole termi joka mua kuvaa, tavallaan. Tottakai tahdon auttaa ja olla ystävä ja käydä näkemässä mut aika mitä oltais loppujen lopuksi jouduttu erossa olemaan olis ollu mulle liikaa. Mut ystävänä välitän edelleen. No tapahtu sitä jotain todellakin mulle odottamatonta...  JOKU NORMAALI (tarkoitan tällä siis hyvää, en pahaa KETÄÄN kohtaan) eli tapasin miehen, joka elää normaalia arkea ja meidän ensimmäisestä tapaamisesta asti oli jotain ilmassa mitä en vieläkään ymmärrä vaikken oo varma onko mitään meitä enää tai just nyt tai tulevaisuudessa, elän vaikeeta aikaa.. sillä mä oon koittanu irrottautuu bubresta täysin ja sit mun on tottakai ollu pakko jättää iso osa mun elämään kuuluvista ihmisistä ulkopuolelle ihan itsenikin takia ja sen että voin joskus vielä sanoa että onnistuin. Tää ihana nuorimies on pitänyt musta huolta ja siitä myös että mun on hyvä olla.. toki mun jännitys on jotain hirveetä ja suurta koska en oo kokenu tällasta varmaan 6 vuoteen.. Näköjään se mitä oon menneisyydessä tehnyt ei loppujen lopuksi mua määritä eikä kerro alkuunkaan siitä kuka mä olen!! No baby steps mennään ja jos ei tällähetkellä suurempaan pystytä, ystävän sain elinikäisen, se on varma! <3

KOTI JA ASUMINEN
- Mä oon saanut siis asunnon ylivieskasta, en oo viettänyt siellä öitä juuri yhtään ja yksin tainnut olla max 2 yötä, en vaan uskalla. Tonin luona me ollaan oltu aika pitkälti pian kolme viikkoa mut tottakai välillä omakin aika tulee tarpeeseen.
MITEN KULUTAN AIKAANI 
- Tonin luona mun vapaa-aika on netflixiä, lenkkeilyä tutuilla kaduilla ja kujilla ja sit tottakai arjen askareissa auttaminen ja eniten rakastan tiskaa ja pestä pyykit ennen tonin töistä paluuta, tunnen itteni hetkittäin hyödylliseksi.. nään mä välillä ystäviä ja yhtä tosi tärkeää ystävää suhteellisen useasti koska mulla on tarve kertoa ja tulla kuulluksi ja huomatuksi myös ns. suhteen ulkopuolella, terveellä tavalla siis. 
VAIKEIMMAT ASIAT JOTKA OLEN SELÄTTÄNYT HILJATTAIN
- no ehkä mä pääsin 2kk stressanneista kela ja työkkäriasioista nyt vapaaksi enkä mieti niitä joka hetki. Tässä noin kolme viikkoa sitten mä kävin pohjalla samoinkuin eilen, mä hain apua ja lähetettä psykiatriselle osastolle enkä päässyt mun päihdetaustan takia, älytöntä, eikö toipuva nisti ole avun arvoinen vaan pohjasakkaa, mä tarvisin niin paljon tukea ja yhteen tai kahteen mulle lähimpään ihmiseen en voi turvautua vaan on opittava itsestäni asioita ja myös tajuamaan mitä mun tutuksi tulleet toimintamallit aiheuttaa mulle kerta toisen jälkeen.. MUTTA TÄNÄÄN PÄÄTIN että asiaan tulee muutos ja mä alan miettiä asiat ensin oman TERVEYDEN kannalta, en hyvän olon tai oman hyödyn vaan sen mukaan mikä tekee mulle hyvää..

Jatkan myöhemmin, koneesta loppuu akku. Tulipas tuossa jo jotain sanottua, mut vielä yks... Mä jään kaipaamaan yhtä osaa mun elämästä liikaa.. enkä tiedä miten suuresti se muhun loppusissaan tulee vielä vaikuttamaan... Irti päästäminen ei ole aina helppoa.



tää on oikeesti ihan hirvee kuva mun osalta ja ehkei niin onnistunu muutenkaa mutta meidän eka yhteiskuva joten se saa kelvata. :p saanko esitellä.. mulle lyhyessä ajassa todella tärkeäks tullu heebo. <3 

musta tää on vaa niin hellyyttävä kuva :3

en muista koska mun aivot ois saanu samallai tuulettua ja nosti mielee muistoja joita en kuvitellu ikinä enää muistavani, mä huomasin tuon lenkkeilyn aikana useasti hymyileväni ihan ilman syytä ja tunsin olevnai onnellinen hetkittäin.. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

AINA NÄITÄ UUDET TUULET BLAABLAA, TÄLLÄKERTAA UUDET KUJEET

NONIIN JA MOIKKA VAAN PITKÄSTÄ AIKAA! Ompa tosiaan ehtinyt muuttua monenmoista tässä kuukausien aikana.. Tämmöstä tämä on ollu jo vuosi...