5/14/2017

IHANA TYLSYYS





Pitkästä aikaa jopa muutaman kuvan sain lisäiltyä, tosin laatu ei lähellekkään sitä toivottua sattuneesta syystä. :( MUTTA asiaan... Mukava jotenki olla taas suhteellisen säännöllisesti tässä koneen äärellä tutkailemassa tätä blogimaailmaa, tosin vaan omaa. Ei tuu kauheena enää luettua mitään, mutta itelle tää on vähän niinku terapiaa. Harrastus muiden joukossa mutta tästäkin oon saanu monesti itelle pakkomielteen ja hirveen stressin, vetää siis överiksi voi myös tämän. 

Tällähetkellä on ihmeen tasapainonen olo elämässä yleensäkkin ja tuntuu että saattaa vihdoin ollakkin, että oikee lääkitys on löytyny sillä mielialat ei enää heilahtele ääripäästä toiseen vaan aika tasasesti mennään, päivä kerrallaan toki mutta kiitollinen tästä kaikesta. :) Valehtelisin ennenkaikkea itelleni jos väittäisin olevani täysin valmis. Ei, en oo. Mutten koskaan voi tietää, jos en yritä. Ylihuomenna lähtee porukasta taas yksi pois ja mullakin vaan päivät loppuu kesken.. Tai oikeesti tästähän se kaikki vasta alkaa ja ihana huomata etten oo ainoa, ketä pelottaa "entä jos.." mutta onneksi niistä on helppo puhua. Ja miksi väittäisin muuta? ei se johda mihinkään. Ei mitään ihmeellistä tähänkään päivään, on ehkä yks asia mistä kohta pakkoavautua tai nyt kun kerran alotin jo. Mua ahdistaa vitusti se, että paino on noussu useemman kilon, vaikken puntarilla oo enää käynykkään mutta tuntuu siltä. Näyttää siltä ja se ahdistaa. Asiaanhan voin ja yritän vaikuttaa, mutta jos ei vaan pääse liikkeelle, itseinho on aika raju, mutta luovuttaja en oo? Enää ei dietit kiinnostais ja haluais vaan pystyä elämään suht normaalisti stressaamatta kokoaika jostain. Millon vireystilasta, millon huumekoukusta tai raha-asioista niin tämäki vielä. 

NORMAALI!? aikanaan... :) mutta mikä luokitellaan enään nykyään kategoriaan normaali vai onko sitä olemassakaan. Ehkä on uskottava ja luotettava itteensä enemmän, mitä väliä jos muutama kilo liikaa jos ihminen on muuten terve ja kunnossa niin henkisesti ku fyysisesti? Pyritään edes onnelliseen elämään, tai ainakin osa-aika onnellisuuteen, sitä on elämä ;) ylä ja alamäkiä. <3 toivottavasti tulevaisuus tuo niin mulle, meille, ku teille ja kaikille paljon iloa ja rakkautta. Rakkaudesta puheenollen, ikävä omaa rakasta ja ps. OON YLPEÄ! <3




Ihanan tylsää ja tavallista. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

AINA NÄITÄ UUDET TUULET BLAABLAA, TÄLLÄKERTAA UUDET KUJEET

NONIIN JA MOIKKA VAAN PITKÄSTÄ AIKAA! Ompa tosiaan ehtinyt muuttua monenmoista tässä kuukausien aikana.. Tämmöstä tämä on ollu jo vuosi...