Joku fiksu on saattanut rivien välistä lukea miten ikävä mulla mun miestä on ollut, tosiaan info tähän väliin: sain hänet mun elämään takaisin, enkä enää päästä irti. Hän otti muhun ensin yhteyttä ja kun yhdessä poltettiin röökit ja pari sanaa vaikeasti vaihdettiin, mun sydän pumppas tuhatta samalla tavalla ku joskus ensikertoina kun tavattiin. Meillä on ollut helvetin vaikeita aikoja ja tosi pahasti ollaan toistemme elämää sabotoitu mutta ensimmäistä kertaa me ollaan niitä asioita alettu juurtajaksen setvimään ja käymään läpi ihan kaikki. Joku saattaa nauraa tälle asialle mutta pariterapiaan ollaan menossa myös, ihan siitä syystä että me rakastetaan toisiamme niin miksi hitossa ei?? Me osataan kyllä asioista puhua, mutta tarvitaan työkaluja ehkä lisää siihen miten saadaan menneisyyden ikävät jutut mielestä ja antaa ne toisillemme anteeksi, sitä myöten kasvattaa sitä rakkautta mikä meillä kytee sydämmessä molemmilla, aina. Minkä sille voi. seurauksena tästä kaikesta on sattunut paljo paskaa josta en tähän halua avata enempää mutta kyllä se kaikki loppuu pian ja taakse jää kaikki ne tekopyhät "ystävät" joita joskus luulin mulle oikeesti todella tärkeiksi.. elämä opettaa.. sitten seuraavaan:
ME MUUTETAAN! oon haaveillu tämmösestä muutoksesta jo kauan ja vihdoin se toteutuu, mikään ei tule enää meidän tielle. <3



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti