Toiveesta nyt tämän postauksen aiheena tulevaisuus. -siinä nyt oikeestaan ihan hyödyllistä mietittävää itellekkin, vaikka aika selkeet on mielikuvat ja toiveet millanen se tulevaisuus nyt sitten on...
Jos aatellaan nyt realistisesti ensin vaikka kuukauden - kolmen päähän.. Päihteetöntä elämää, toivottavasti uudessa asunnossa toisella paikkakunnalla ja mitä eniten toivon on se, että saan jakaa sen kaiken mun elämäni miehen kanssa, vaikka menneisyys meilläkin aika myrskyinen ja ailahteleva on, ei ainoastaan minun tai huumeiden takia, tekijöitä on monia. Mutta molempien suurin haaste on pitää ittensä erossa kamasta. Rakastan sitä miestä ylikaiken ja itteänikin sen verran että tajuan tän kaiken olevan meille hyväksi vaikka pahaa tekee. välillä.
.... Vuoden kuluttua uskon ja toivon että edelleen oon/ollaan pysytty erossa huumepiireistä ja ite huumeista, mikäli lääkitys on saatu kohilleen ja jompikumpi meistä olis päässyt työelämän pariin, ellei jopa molemmat. Haaveilen kyllä jonkun koulun käyväni loppuun asti, mutta saa nähdä, onko vuosi siihen liian lyhyt aika, jokatapauksessa tavoitteena se on.
... Haaveilen ihan normaalista elämästä. Tylsä elämä ei sinänsä pelota, rutiinit ja rajat on rakkautta. Ja rutiineista se oikea elämä mun kohdalla koostuu. Monen muunkin varmaan?
Tällähetkellä ei tee kamaa mieli, ei kyllä vielä kertaakaan näiden päivien aikana, kyllähän se mielessä käy päivittäin mutta oksettaa lähinnä. Paino on pudonnu puoltoista kiloa, oletin kyllä pullataikinaefektiä, ruoka kyllä maistuu.. täällä on tosi hyvät ruuat, mutta on joitain asioita joita muuttaisin.. Omalla kohdalla tarvisin enemmän yksilövalmennusta ja aikaa keskustella just niistä asioista mitkä MINUA vaivaa., itsekästä?? Anyway tässä nyt vähä jotain tulevaisuuden haaveita/tavotteita.
ikävä rakkaita.. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti