![]() |
| ENSIMMÄINEN KERTA |
En oo varmaan kahteen vuoteen heränny puhelimen herätyskelloon, saapuviin puheluihin saatika sitte viesteihin, mutta nykyään johtunee kai selvästä päästä herään kyllä pienempiinki kolahduksiin. Yöt oon nukkunu älyttömän huonosti ja melkeen jokanen kokeiltu unilääke saa näkeen painajaisia ja uni on katkonaista ja levotonta niin en mielellään käyttäis niitäkään. No tänä aamuna heräsin siihen ku puhelin soi, rakas soitti ja varmisteli oonko tulossa tapaamiseen. Pitkästä aikaa heräsin suhteellisen onnellisena ja olin nukkunu hyvin melkeen kokonaisen yön!
No muahan jännitti ihan saatanasti mennä sinne tapaamiseen, sydän hakkas ja kädet tärisi, vaikka olin syöny yhen rauhottavan. Kaikki ympärillä oleva kuitenki unohtu heti ku näin oman rakkaan <3 45 minuuttia kulu silmän räpäyksessä ja musta tuntu, että unohin kaiken oleellisen mitä mun piti sanoa, ei ollu hetkeäkään hiljasta eikä tarvinnu keksimällä keksiä jotain mistä puhua, ku asiaa ois riittäny vielä moneksi moneksi tunniksi, vaikka me ei olla ennen oltu semmosia että kaikesta puhutaan. Oon yllättyny, hyvällä tavalla kuitenki. <3 On niin ihana nähdä, ku toinen voi silminnähden paljonpaljon paremmin ja on pirtee ja ilonen.
![]() |
| PIKKUSENKO HYMY HERKÄSSÄ |
Nyt just olo tuntuu aika onnelliselta, pitkästä aikaa. <3


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti