Ihan helvetillinen kriisiahdistusvittusaatana... Enään yksi päivä jäljellä. En oo vielä edes pakannut tavaroita ja on semmonen fiilis että en aiokkaan pakata, vittu... Pitäis olla onnellinen, että tää kaikki tapahtuu, mutta samalla se ahdistaa ja pelottaa (eli kiukututtaa toisinsanoen..) Viimeviikot on menny aika lujaa, hyviä muistoja ja lisää ikävöitävää. Ja osa muistoista on nyt sitte ikuisesti iholla erinäisinä suttuina, niistä lisää myöhemmin. :D Mutta auta armias kun minä tästä taas jaloilleni pääsen niin huhhuh! Ja mitään sen ihmeempää se ei vaatis, mutta.. mutta ja mutta. mä haluan vaan olla onnellinen, niinku kuvassa joka pari päivää sitten otettu. Oli ihan mahtava päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti